--- title: "Testiharjoitus juniorijalkapallossa: mihin kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota" description: "Näin suunnittelet junioreiden testiharjoituksen: mitä 90 minuutissa näkee, neljä harjoitusta havainnointipisteinä ja tarkistuslista arviointiin." datePublished: 2026-04-25 tags: - coaching - planning - youth-football - checklist --- Testiharjoitus, jota kutsutaan usein myös näyttöharjoitukseksi, on vaikeimpia harjoituksia, joita juniorivalmentajana vedät. Näet 90 minuutissa 20 tai 30 lasta, useimmat ensimmäistä kertaa. Vanhemmat seuraavat vierestä, ja sinun pitäisi tehdä valinta, joka kantaa koko kauden. Lopuksi on tehtävä päätöksiä, jotka ovat lapselle hyvin todellisia: mukana vai ei. Tässä oppaassa suunnittelet reilun testiharjoituksen junioreille vaihe vaiheelta. Opit, mitä 90 minuutissa voi oikeasti arvioida. Saat neljä koeteltua harjoitusta, jotka tuovat juuri nämä vahvuudet näkyviin, ja arviointitavan, jonka jälkeen vanhempien kanssa ei jää mitään väiteltävää. Lopusta löydät mukaan otettavan tarkistuslistan. Laajemman kehyksen – mitä lahjakkuus ylipäätään on ja miten se syntyy – käymme läpi [oppaassa lahjakkuuden kehittämisestä juniorijalkapallossa](https://areacopa.com/fi/fi/blog/lahjakkuuden-kehittaminen-juniorijalkapallo). ## Miksi testiharjoitus on vaikeampi kuin miltä se näyttää Neljä tyypillistä ansaa 90 minuutin testiharjoituksessa: päivän vire osaamisen sijaan, harhaluulo ”äänekkäin on paras”, omat suosikkipelaajatyypit ja suhteellisen iän vaikutus (ensimmäisellä vuosineljänneksellä syntyneitä valitaan yli kolme kertaa niin usein kuin viimeisellä syntyneitä). Ratkaisu: hyvin suunnitellut pisteet. Vaikutelma, jonka lapsi jättää 90 minuutissa, kertoo vähän koko lapsesta. Se on tilannekuva hyvin erityisissä oloissa: vieraat pelikaverit, vieras valmentaja, tarkkailtavana olemisen paine ja ehkä huono koulupäivä alla. Neljä ansaa toistuu lähes jokaisessa testiharjoituksessa: - **Päivän vire osaamisen sijaan.** Poika, joka ei tänään osu mihinkään, teki viime viikolla seuran harjoituksissa kolme maalia viidessä minuutissa. Sitä sinä et näe. - **Äänekkäin pelaaja ei ole paras pelaaja.** Se, joka ohjaa, huutaa ja vaatii tilaa koko ajan, vaikuttaa hallitsevalta. Se ei ole sama asia kuin ottelun ratkaiseminen. - **Omat suosikkipelaajatyypit.** Jos olit itse tekninen kuutonen, huomaat teknisen kuutosen. Huomaamatonta mutta tilan hyvin peittävää laitapuolustajaa et huomaa. - **Syntymäkuukausi ja fyysinen kypsyys.** Ikäluokan ensimmäisellä vuosineljänneksellä syntynyt lapsi on usein biologisesti lähes vuoden edellä joulukuussa syntynyttä, siis pidempi, nopeampi ja vahvempi. Se näyttää lahjakkuudelta, ja se on juniorijalkapallon parhaiten todennettu valintavinouma. Vastakeino: syntymäaika arviointilomakkeeseen, ja ikäluokan alku- ja loppuvuonna syntyneistä keskustellaan valmennustiimissä erikseen. Näitä ansoja et vältä keskittymällä. Voit lieventää niitä vain sillä, **miten rakennat** testiharjoituksen. Niiden 90 minuutin on riitettävä, sillä enempää on harvoin tarjolla. Siinä ajassa täytyy siis tapahtua niin paljon näkyvää, että vinouma pienenee. ## Testiharjoituksen kulku: 90 minuuttia yhdellä silmäyksellä Testiharjoitus etenee kiinteässä 90 minuutin rungossa: 10 minuuttia alkulämmittelyä, kolme 15 minuutin pistettä ja niiden perään 2 minuutin siirtymä, neljäntenä 20 minuutin loppupeli ja lopuksi lyhyt pelivara. Näin jokainen havainnoija näkee jokaisen lapsen jokaisella pisteellä. Ennen sisältöä tässä on ajallinen kulku yhdellä silmäyksellä. Se mahtuu 90 minuuttiin, mikä on käytännössä lähes aina enimmäisaika. | Aika | Osio | | --------- | --------------------------------------------------------------- | | 0–10 min | Alkulämmittely, rennosti, ilman arvioinnin painetta | | 10–27 min | Piste 1: tekniikka aikapaineessa | | 27–44 min | Piste 2: 1v1 ja päätös | | 44–61 min | Piste 3: 4v4 ja jokerit | | 61–81 min | Piste 4: loppupeli ja vaihdot | | 81–90 min | Rauhallinen tauko, juominen, havainnoijien vertailun valmistelu | Neljä pistettä sekä käytännön tarkistuslista ennen harjoitusta ja sen jälkeen ovat tarkemmin alempana. ## Kypsyys lahjakkuuden sijaan: virhe, jonka voit itse korjata Kaksi samanikäistä lasta voi olla biologisesti yli kahden vuoden päässä toisistaan. Aikaisin kehittyvä näyttää testipäivänä vahvemmalta, koska hän on pidempi, nopeampi ja voimakkaampi, ei siksi, että hän pelaisi jalkapalloa paremmin. Bio-banding tarkoittaa: arvioi kypsyys ja ota se arvioinnissa huomioon sen sijaan, että pitäisit sitä osaamisena. Neljästä ansasta yhtä voi paitsi lieventää myös aktiivisesti korjata: kypsyysastetta. Edellisen luvun suhteellisen iän vaikutus on vain kalenterista näkyvä huippu. Ratkaisevaa ei ole syntymäkuukausi vaan _biologinen_ kypsyys, ja se voi kahdella samanikäisellä lapsella erota yli kaksi vuotta. Juniorijalkapallossa bio-banding on vakiintunut tapa käsitellä asiaa: pelaajia ei ryhmitellä kalenteri-iän vaan biologisen kypsyyden mukaan, ja heidät jaetaan aikaisin, ajallaan ja myöhään kehittyviin. Testiharjoitukseen et tarvitse laitteilla tehtävää kypsyyden määritystä. Riittää, että arvioit kypsyyden karkeasti – pituus suhteessa ikäluokkaan, näkyvä kasvupyrähdys – ja merkitset sen lomakkeeseen. Näin valmennustiimi ei nosta aikaisin kehittynyttä 13-vuotiasta automaattisesti hennon, myöhään kehittyvän edelle. Bio-banding ei silti ole vapaalippu. Testiharjoituksessa se ei tarkoita ”jaa kypsyyden mukaan” vaan ”ota kypsyys huomioon”. Kun fyysisesti ylivoimainen pelaaja hallitsee, kysy itseltäsi: näetkö osaamista vai kypsyysetumatkan, joka sulaa itsestään pois 16 ikävuoteen mennessä? Testiharjoitus ei myöskään koskaan mittaa pelkkää osaamista, vaan myös sitä, missä lapsi kasvaa ja millaisia tilaisuuksia hänellä on tähän asti ollut. Lisää aiheesta [oppaassa lahjakkuuden kehittämisestä juniorijalkapallossa](https://areacopa.com/fi/fi/blog/lahjakkuuden-kehittaminen-juniorijalkapallo). ## Mitä testiharjoituksessa ylipäätään voi nähdä 90 minuutissa näkyy luotettavasti: ensimmäinen kosketus, havainnointi ennen haltuunottoa, päätöksenteon nopeus, kehonkieli, valmennettavuus. Rajallisesti: pelikäsitys ja henkinen kestävyys. Käytännössä näkymättömissä: luonne, kehittymiskyky, potentiaali. Ennen kuin rakennat pisteitä, sinun on tiedettävä, mitä ne voivat näyttää. Useimmat testiharjoitukset eivät kaadu arviointiin vaan epärealistisiin odotuksiin siitä, mikä on nähtävissä. ### Näkyy luotettavasti 90 minuutissa - **Ensimmäinen kosketus palloon.** Kuinka hyvin lapsi ottaa haltuun puolikorkean syötön? Kummalla jalalla? Jääkö pallo pelattavaksi? - **Havainnointi ennen haltuunottoa.** Katsooko lapsi ympärilleen ennen kuin pallo tulee? Vai näkeekö hän sen vasta, kun se on jalassa? - **Päätöksenteon nopeus.** Montako kosketusta hän tarvitsee haltuunoton ja seuraavan ratkaisun väliin? Yhden? Kaksi? Neljä? - **Kehonkieli.** Miten lapsi reagoi harhasyötön jälkeen? Lähteekö hän pallon perään vai jääkö seisomaan? - **Valmennettavuus.** Annat harjoituksen aikana lyhyen ohjeen. Toteuttaako lapsi sen seuraavalla yrityksellä? ### Näkyy rajallisesti - **Pelikäsitys.** Siihen tarvitset oikeita pelitilanteita, et pisteharjoitteita. Se alkaa näkyä vasta 4v4-pelissä. - **Henkinen kestävyys paineessa.** Testiharjoitus _on_ painetta, mutta erityistä painetta. Lapsi voi jäätyä vanhempien katseiden alla ja syttyä virallisessa ottelussa – tai päinvastoin. - **Tasaisuus.** Yksi harjoitus ei määritelmän mukaan riitä. Jos se suinkin onnistuu, järjestä testaus kahtena tai kolmena kertana neljän–kuuden viikon aikana. Menestyvät lahjakkuusohjelmat seuraavat pelaajia vuosia eivätkä nojaa kertanäyttöön. ### Ei käytännössä näy - **Kehittymiskyky seuraavien 12 kuukauden aikana.** - **Luonne, joukkuepelaajan taidot, käytös pukukopissa.** - **Kehityspotentiaali.** Se, joka näyttää 13-vuotiaana jo valmiilta, on 16-vuotiaana ehkä jäänyt jälkeen. Se, joka näyttää 13-vuotiaana kömpelöltä, hallitsee 16-vuotiaana ehkä koko ikäluokkaa. > **Info:** Johtopäätös pisteiden suunnitteluun: rakenna testiharjoitus niin, että se tuo esiin *luotettavasti näkyvät* ominaisuudet eikä hukkaa aikaa näkymättömiin. Piste, jonka pitäisi testata ”luonnetta”, ei testaa mitään. Aluksi harjoitus nöyryydessä: kuinka hyvin se, mitä mittaat testipäivänä, ylipäätään ennustaa, kuka pelaa neljän vuoden päästä? Heikosti. Lahjakkuus ei ole kiinteä arvo, jonka voi lukea varhain. Lapset kehittyvät hyppäyksittäin: tänään vahvalta näyttävä ei välttämättä ole sitä neljän vuoden päästä. Juuri irralliset fyysiset ja tekniset mittaustulokset, kuten juoksuaika, pomputtelu tai laukauksen nopeus, vaikuttavat objektiivisilta, mutta ne riippuvat eniten kypsyydestä ja vähiten siitä, mikä jää. Tällaisia fyysisiä ominaisuuksia voi joka tapauksessa harjoittaa kohdennetusti, esimerkiksi [ponnistusvoimaharjoittelulla](https://areacopa.com/fi/fi/blog/rajahtava-voima-ponnistusvoima-jalkapallo), sen sijaan että niitä lukisi pysyvänä lahjakkuutena. Eniten tulevasta kertoo se, miten lapsi oppii ja käsittelee virheitä. Sitä et voi mitata 90 minuutissa, mutta voit luoda tilanteita, joissa se tulee näkyviin. Juuri siihen seuraavat harjoitukset tähtäävät. ## Neljä harjoitusta testiharjoitukseesi Kolme 15 minuutin pistettä: tekniikka aikapaineessa 8 × 8 metrin neliössä, 1v1 ja päätös (syötä vai kuljeta), 4v4 ja jokerit; neljäntenä pisteenä 20 minuutin loppupeli, joka mittaa kuormituksen sietoa. Pelikäsitystä voi mitata luotettavasti vain pelimuodoissa. 90 minuutin vuoron voi jakaa hyvin kolmeen noin 15 minuutin osioon ja 20 minuutin loppupeliin; lisäksi tulevat alkulämmittely ja tauot. Jokainen piste tuo esiin yhden tietyn havainnoitavan osa-alueen. Ei ole sattumaa, että pisteet 3 ja 4 ovat pienpelejä: pelikäsitys ja luovuus näkyvät oikeissa pelitilanteissa, eivät irrallisissa harjoitteissa. ### Piste 1: tekniikka aikapaineessa 8 × 8 metrin neliö, sen sisällä neljä pelaajaa ja kaksi palloa, syöttö ja haltuunotto vuorotellen. Kolmen minuutin jälkeen valmentaja tulee reunalle ja huutaa ohjeita (”vain oikealla jalalla”, ”katso ensin, ota sitten haltuun”, ”yksi kosketus vähemmän”). Sinä seuraat: - Kuka irtautuu vahvemmasta puolestaan? - Kuka kuuntelee ja muuttaa tekemistään? - Kuka jatkaa kuten ennenkin? Tässä ovat ensimmäinen kosketus, valmennettavuus ja tarkkaavaisuus samassa harjoituksessa. ### Piste 2: 1v1 ja päätös Hyökkääjä ja puolustaja lähtevät vastakkaisilta kartioilta. Puolustajan takana on vapaana pelikaveri. Hyökkääjällä on kaksi vaihtoehtoa: kuljettaa puolustajan ohi tai syöttää vapaalle pelikaverille. Päätös on tehtävä nopeasti, koska puolustaja tulee heti paineeseen. Tässä et näe, kuka kuljettaa parhaiten. Näet, **kuka ylipäätään tekee päätöksen** eikä vain toista samaa ratkaisua automaattisesti. Lapsi, joka kuljettaa joka tilanteessa, ei ole tehnyt päätöstä. Ei myöskään lapsi, joka syöttää aina. Jos haluat harjoittaa kuljettamisen perusteita kohdennetusti ennen testiharjoitusta, ikätasolle sopivia harjoituksia on artikkelissa [kuljetusharjoituksista 9–11-vuotiaille](https://areacopa.com/fi/fi/blog/kuljetusharjoitukset-9-10-11-vuotiaat). ### Piste 3: 4v4 ja jokerit Kaksi neljän pelaajan joukkuetta ja lisäksi kaksi jokeria, jotka pelaavat aina pallollisen joukkueen kanssa. Pienmaalit, ei maalivahtia, peliaika 4 minuuttia, sitten vaihdatte joukkueet. Tässä näet: - pelikäsityksen osana joukkuetta (kuka irtautuu, kuka jää roikkumaan pallossa) - havainnoinnin oikeissa pelitilanteissa - kehonkielen joukkueen jäsenenä (kuka ohjaa rauhallisesti, kuka nurisee, kuka vetää muut mukaansa) Tärkeää: 4 minuuttia on niin lyhyt aika, ettei väsymys vääristä kuvaa, ja niin pitkä, että jokainen lapsi ehtii tehdä useita ratkaisuja. ### Piste 4: loppupeli ja vaihdot Hieman isompi kenttä, 6v6 tai 7v7 paikalla olevien lasten määrän mukaan, 20 minuuttia yhtäjaksoisesti ja lentävät vaihdot. Kyse on harjoituspelistä, ei ikäluokan virallisesta pelimuodosta. Tämä on kuormituspiste. Tässä sinua ei enää kiinnosta tekniikka vaan: - Kuka lisää vielä kierroksia 15. minuutilla? - Kuka siirtyy 12. minuutilla tilaan ”tälle päivälle riittää”? - Kuka ottaa vastuun, kun peli käy tiukaksi? > **Warning:** *Älä* suunnittele pistettä 4 pelkäksi hauskaksi loppupeliksi. Juuri tässä näkyy kuormituksen sieto, jota et näe ensimmäisten 60 minuutin aikana. Vanhemmat näkevät loppupelin, sinä näet tärkeimmän havainnointivaiheen. ## Pidä prosessi reiluna ja läpinäkyvänä Neljä reiluuden sääntöä: kaksi havainnoijaa jokaisella pisteellä ja toisistaan riippumattomat merkinnät, yhtenäinen arviointilomake asteikolla 1–4, isot numerot liiveissä nimien muistamisen sijaan ja viesti vanhemmille etukäteen selkeällä säännöllä ”kentän laidalta ei huudella”. Pisteet ovat vasta puolet. Toinen puoli on se, miten havainnoitte, kirjaatte ja päätätte. Neljä sääntöä, jotka käytännössä ratkaisevat: **Kaksi havainnoijaa joka pisteellä.** Kaksi havainnoijaa pistettä kohden, kumpikin kirjaa erikseen, lopuksi vertaillaan. Jos molemmilla on toisistaan riippumatta samat pelaajat yläpuoliskossa, se on vahva signaali. Jos arviot eroavat, se on vielä tärkeämpi signaali: silloin teidän on keskusteltava valmennustiimissä siitä, _miksi_ näette asian eri tavoin. **Yhtenäinen arviointilomake.** Kolmesta viiteen kriteeriä pistettä kohden, asteikko 1–4. Ei asteikkoa 1–10, ei kymmenyksiä. Neljä porrasta riittää: selvästi alle tason, tasolla, yli tason, selvästi yli tason. Hienompi jako antaa ymmärtää tarkkuutta, jota ei ole. ### Mitä lomakkeeseen kuuluu: viisi osa-aluetta yhden sijaan Hyvä arviointilomake ei kuvaa vain sitä, mikä on helpointa laskea. Saksalaisten junioriakatemioiden lahjakkuusarvioinnissa tekniset, taktiset ja fyysiset edellytykset asetetaan tietoisesti psyykkisten ja sosiaalisten piirteiden rinnalle sen sijaan, että yksi osa-alue saisi hallita. Omaan lomakkeeseesi riittää pistettä kohden yksi kriteeri näiltä viideltä alueelta: - **Tekninen:** ensimmäinen kosketus, pallonkäsittely paineessa. - **Taktinen:** päätös, havainnointi ennen haltuunottoa, tilan käyttö. - **Fyysinen:** lähtönopeus, toistokyky, kaksinkamppailut (suhteuta tämä tietoisesti kypsyyteen, ks. edellä). - **Psyykkinen:** reagointi virheisiin, halu ponnistella, valmennettavuus. - **Sosiaalinen:** käytös pelikavereita kohtaan, toimiminen vieraassa ryhmässä. Tarkoitus ei ole antaa jokaiselle lapselle arvosanaa viidestä osa-alueesta. Osoita jokaiselle pisteelle tietoisesti yksi osa-alue, jottei lomakkeessa lue lopuksi neljä kertaa sama asia (yleensä fysiikka ja tekniikka). Kun neljä pistettäsi kattaa neljä eri aluetta, kokonaiskuvasi on automaattisesti laajempi kuin tyypillinen vaikutelma ”tuo on nopea ja tekee maaleja”. **Liivit, joissa on isot numerot.** Nimien muistaminen ei toimi, kun kentällä on 25 lasta yhtä aikaa. Liivit, joiden numerot erottuvat selvästi rinnasta ja selästä, ja lisäksi lista ”numero 7 = Matti Meikäläinen”. Jos joudut vielä 30 minuutin jälkeen arvailemaan, kuka lapsi juuri onnistui, olet jo menettänyt puolet havainnoinnista. **Viesti vanhemmille etukäteen.** Lyhyt sähköposti viikkoa ennen testiharjoitusta: mitä tapahtuu, kuka päättää, milloin palaute tulee ja ennen kaikkea se, että vanhemmat _eivät_ huutele kentän laidalta. Kun tämä on selvää etukäteen, säästyt 90 minuutin taustahälyltä ja lopuksi väittelyltä. Kirjallista palautetta haluava saa sen seuraavalla viikolla, ei autossa kotimatkalla. Ja vielä yksi asia itse viestiin: valitsematta jääminen on arvio yhdestä tilannekuvasta, ei lopullinen tuomio lapsesta. Kun kirjoitat tämän lauseen vanhemmille ja viittaat tuleviin testiharjoituksiin tai avoimiin harjoituksiin, pienennät lopettamisen riskiä tuntuvasti. Vähän peliaikaa saavat lapset nimittäin jättävät seuran usein: eivät siksi, että he luopuisivat lajista, vaan siksi, etteivät he pääse pelaamaan. ## Yksi testiharjoitus on vasta alku Yksittäinen testiharjoitus on heikko työkalu, olipa se rakennettu kuinka hyvin tahansa. Menestyvät ohjelmat seuraavat pelaajia vuosia, eivät yhtä iltapäivää. Suunnittele uusintatesti, pidä myöhään kehittyvät näkyvissä ja rakenna siirtymät toteuttamiskelpoisten askelten ketjuksi. Parhaimmillaankin 90 minuutin testiharjoitus jää tilannekuvaksi, ja tilannekuvat erehtyvät. Johtopäätös ei ole yrittää tehdä siitä erehtymätöntä, vaan ymmärtää se pidemmän seurannan ensimmäiseksi pisteeksi. Onnistuneet lahjakkuuspolut eivät juuri koskaan perustu kertavalintaan, vaan toistuvaan havainnointiin ja kehittämiseen vuosien ajan. Tästä seuraa kolme käytännön asiaa. **Ensiksi: suunnittele uusintatesti.** Niukasti valitsematta jäänyt nähdään uudelleen kolmen kuukauden päästä, ei vasta seuraavalla kaudella. **Toiseksi: pidä myöhään kehittyvät tietoisesti näkyvissä.** Biologisesti jäljessä oleva (ks. kypsyys) on todennäköisin pelaaja, jonka kertaluonteinen testiharjoitus karsii aiheetta, ja samalla todennäköisin menemään muiden ohi 16-vuotiaana. **Kolmanneksi: rakenna siirtymät.** Onnistunut kehitys on tietoisesti asetettujen, saavutettavissa olevien haasteiden ketju, ei yksittäinen valinnan hetki. Se muuttaa myös sitä, miltä valitsematta jääminen tuntuu: se ei ole päätepiste vaan tämän päivän tilanne, johon liittyy konkreettinen seuraava ajankohta. Juuri siksi edellä kuvatussa viestissä vanhemmille on palautteen päivämäärä eikä tuomiota. ## Tarkistuslista: testiharjoitus 90 minuutissa Käytännön tarkistuslista neljässä osassa: viikkoa ennen (ajankohta, viesti vanhemmille, havainnoijat, arviointilomakkeet, liivit), 30 minuuttia ennen alkua (pisteet pystyssä, työnjako, tervetulosanat), 90 minuutin aikana ja 30 minuuttia sen jälkeen (lomakkeiden vertailu, alustava valinta). Kaikkien periaatteiden jälkeen: tämä on käytännön tarkistuslista, joka sinulla on mukana itse päivänä. Se noudattaa samaa logiikkaa kuin [turnauksen tarkistuslistamme](https://areacopa.com/fi/fi/blog/jalkapalloturnauksen-jarjestaminen-tarkistuslista), mutta testiharjoitusta varten. **Viikkoa ennen** - [ ] Ajankohta, kenttä ja kellonaika vahvistettu - [ ] Osallistujalista valmis, viesti harjoituksen kulusta lähetetty vanhemmille - [ ] Havainnoijat perehdytetty (vähintään kaksi pistettä kohden) - [ ] Arviointilomakkeet tulostettu, oma nippu jokaiselle havainnoijalle - [ ] Numeroliivit ja numero–nimi-lista valmiina - [ ] Välineet: kartiot, pallot, maalit, kynät, kirjoitusalustat **30 minuuttia ennen alkua** - [ ] Pisteet rakennettu ja valmiina käyttöön - [ ] Havainnoijat jaettu pisteille, lomakkeet jaettu - [ ] Lasten tervetulosanat mietitty (kuka olet, mitä tapahtuu, mitä ei) - [ ] Vanhempien alue selvästi rajattu **90 minuutin aikana** - [ ] Alkulämmittely 10 minuuttia (rennosti, ei arvioinnin painetta) - [ ] Pisteet 1–3, kukin 15 minuuttia ja 2 minuutin siirtymä - [ ] Piste 4 eli 20 minuutin loppupeli - [ ] Rauhalliset juomatauot, ei keskusteluja vanhempien kanssa välissä - [ ] Loppupeli tietoisena havainnointivaiheena, ei loppuverryttelynä **Heti lopuksi (30 minuuttia)** - [ ] Valmennustiimi koolle, lomakkeiden vertailu - [ ] Mitkä ovat kiistattomat tapaukset (ylä- ja alapäässä)? - [ ] Missä havainnot eroavat, ja miksi? - [ ] Alustava valinta kirjattu, viesti vanhemmille vasta seuraavana päivänä Joukkueen ensimmäinen tapaaminen testiharjoituksen jälkeen on hyvä alku juuri tälle pidemmälle näkökulmalle. Kun uusi ryhmäsi on koossa, se kannattaa suunnitella pieneksi sisäiseksi turnaukseksi: lyhyet ottelut, sekoitetut joukkueet ja ensimmäinen oikea vaikutelma joukkueesta. Miten valmistelet tämän ensimmäisen turnauksen pelillisesti, järjestelyiltään ja henkisesti, kerromme [oppaassa joukkueen valmistamisesta turnaukseen](https://areacopa.com/fi/fi/blog/joukkueen-valmistaminen-turnaukseen). [Suunnittele ensimmäinen sisäinen turnaus testiharjoituksen jälkeen](https://areacopa.com/fi/tournaments/new?utm_source=agent&utm_medium=markdown&utm_campaign=youth-football-tryout-session) ## Tarkistuslista ladattavaksi 90 minuutin testiharjoitus tulostettavana suunnittelupohjana: pisteet, havainnointilomake, viestipohja vanhemmille ja valintataulukko. Tulosta se ja kiinnitä kirjoitusalustaan testipäivänä. ## Lähteet - Augste, C., Lames, M. (2011): The relative age effect and success in German elite U-17 soccer teams. _Journal of Sports Sciences_ 29. Näyttö suhteellisen iän vaikutuksesta saksalaisessa juniorijalkapallossa. - Roth, K., Memmert, D. (2002): Sportspielübergreifende Talentförderung. _BISp-Jahrbuch_ (Saksan liittovaltion urheilutieteen instituutin vuosikirja). Pelitestitilanteet validoituna arviointivälineenä; valitsematta jääneiden lasten lopettamisen ongelma. - Sarmento, H. et al. (2026): The road to expertise in U-20 football world champions. _International Journal of Sports Science & Coaching_. Monivuotinen seuranta kertanäytön sijaan menestyvissä lahjakkuusohjelmissa. - Andronikos, G. et al. (2026): A Qualitative Investigation of Successful Junior-to-Senior Transitions in Elite Athletes. _Athens Journal of Sports_ 13(1). Valmentajan asettamat jäsennellyt haasteet kehityksen mekanismina. - Wein, H.: _Spielintelligenz im Fußball_. ”Lahjakkuus kehittyy, kun monet pelaajat kohtaavat toistuvasti pienellä kentällä.” - DFB (Saksan jalkapalloliitto): _Wettbewerbsformen im Kinderfußball_, tilanne 09/2024. Kuvaa saksalaisen lasten jalkapallon pienkenttämuodot, joiden varaan pisteet 3 ja 4 rakentuvat. - Abbott, A. (2006): _Talent Identification and Development in Sport_. Väitöskirja, University of Edinburgh. Lahjakkuus moniulotteisena, dynaamisena prosessina; nykyinen suoritustaso ennustaa potentiaalia heikosti. - Thomas, A. (2020): _Prädiktive Relevanz leistungsmotivationaler Merkmale im Nachwuchsleistungssport_. Väitöskirja, TU Kaiserslautern. Ehdot, joilla psykologiset piirteet soveltuvat valintaprosesseihin. - Krause, K. (2013): _Entwicklung einer Talent Balanced Scorecard im professionellen Nachwuchsfussball_. Väitöskirja, Universität Stuttgart. Moniulotteinen kriteeristö lahjakkuuden arviointiin. - Nöcker, C. A. (2024): _Talententwicklung durch Bio-Banding im Fußball_. Väitöskirja, Deutsche Sporthochschule Köln. Kypsyyteen perustuva ryhmittely ja sen vaikutukset motivaatioon. - Cumming, S. P. et al. (2017): Bio-banding in sport. _Strength & Conditioning Journal_ 39. Aikaisin, ajallaan ja myöhään kehittyvien määrittely biologisen kypsyyden mukaan. --- Source: https://areacopa.com/fi/blog/testiharjoitus-juniorijalkapallo