Nuori tyttö kuljettaa palloa hieman kuluneella harjoituskentällä; kulmiin on merkitty neljä polvenkorkuista pienmaalia, ja taustalla on kolme muuta lasta eri asennoissa.
Valmentajan arki

Juniorijalkapallo: 5 harjoitusmenetelmää, jotka ehtivät 2026 vihdoin omaan seuraasi

Juniorijalkapallon harjoitusmenetelmät 2026: miksi pienet kentät, vähemmän ohjeita ja futsal vievät 8–13-vuotiaita eteenpäin. Mukana käytännön suunnitelma.

Päivitetty Lukuaika 18 min

Lyhyesti

  • Vähemmän pelaajia, enemmän pallotapahtumia: Saksan liitto (DFB) laskee 32 minuutin peliajassa lapselle noin 200 pallotapahtumaa 3v3-pelissä ja 50 7v7-pelissä.
  • Memmertin ja Königin Deliberate Coaching tarkoittaa: kun lapset pelaavat, valmentaja ei anna vihjeitä, jotka kaventavat heidän katsettaan.
  • Pienessä uusiseelantilaisessa tutkimuksessa erikoistuneet juniorit eivät olleet monipuolisia nopeampia, mutta puoliero suunnanmuutoksessa oli 9 eikä 4 prosenttia.
  • Memmertin kuusi perustaktiikkaa selittivät lapsilla tehdyissä tutkimuksissa noin puolet pelisuoritusten eroista käsipallossa, jalkapallossa ja maahockeyssa.
  • Saksan liitto (DFB) määrää junioreiden hallikilpailuihin futsalsäännöt: ei laitoja, futsalpallo. Sama muoto kannattaa myös harjoituksissa.

On tiistai-ilta, kello 17.50. Mikko valmentaa vapaaehtoisena seuransa 8–9-vuotiaita, seisoo kentän laidalla ja katsoo, kun 14 lasta lämmittelee. Kaksi juoksee pallon kanssa, neljä juttelee, kolme potkii palloja nurmikolle. Mikko on päättänyt, että tänään parannetaan syöttöpeliä. Mielessään hänellä on harjoitus, jonka hän oppi lapsena, kuten useimmat meistä: kolme kartiota jonossa, yksi lapsi syöttää, seuraava ottaa haltuun, kuljettaa kaksi metriä ja syöttää takaisin. Kaksikymmentä minuuttia drilliä.

Mikko ei tiedä, että Horst Wein kuvasi jo vuonna 2004, mitä tällaisista harjoituksista puuttuu. Ne harjoittavat tekniikkaa mutta eivät päätöstä siitä, milloin ja missä tekniikkaa kannattaa käyttää. Jo vuonna 2006 saksalainen valmennuslehti fußballtraining kertoi, että Mainz 05:n alle 15-vuotiaiden joukkue työskenteli Weinin ajatusten mukaan ja että Schalke 04 koulutti junioreiden valmentajansa Weinin työpajassa. Mikon tiistai-iltaan ne eivät ole vielä ehtineet.

Juuri tämä on juniorijalkapallon kiinnostava muutos. Mullistavia uusia menetelmiä ei ilmesty. Kaksi vuosikymmentä tunnetut menetelmät ehtivät vihdoin viikoittaiseen harjoitukseen, ja liitot ovat alkaneet vaatia niitä. Saksan liitto (DFB) teki pienet pelimuotonsa 6–11-vuotiaille sitoviksi kaudesta 2024/25 alkaen, ja junioreiden hallikilpailut pelataan Saksassa DFB:n futsalsääntöjen mukaan. Palloliiton Kaikki Pelaa -säännöissä nuorimmat pelaavat pienillä kentillä pienin joukkuein, ja kaudesta 2027 alkaen pelimuotojen ikärajat muuttuvat. UEFA esitteli maaliskuussa 2026 uuden Futsal Advisory Groupin. Seuraavat viisi menetelmää vaikuttavat eniten seuraaviin harjoituksiisi, valmensitpa 8–9-, 10–11- tai 12–13-vuotiaita.

Miksi perinteinen harjoitus ei 2026 enää riitä

Yksinkertaistaen: Saksassa lasten jalkapalloharjoittelua muovasi pitkään kaksi aaltoa. Ensin tuli 1970-luvun kuntoaalto: voimaa, kestävyyttä, fysiikkaa. Sitten 1980- ja 1990-lukujen tekniikka-aalto: pujottelukuljetusta, syöttöjä jonossa, irrallista laukaisutekniikkaa. Kumpikin tuotti pelaajatyypin, joka oli fyysisesti ja teknisesti kelvollinen mutta luki pelitilanteita usein huonosti.

Horst Wein kirjoitti tästä jo vuonna 2004: ”Pallonmenetys pelissä johtuu siis yli 50-prosenttisesti väärästä päätöksestä eikä teknisesti väärästä liikkeestä.” Tutkimusta hän ei tälle mainitse, emmekä ole muualtakaan löytäneet analyysia, jossa pallonmenetykset olisi jaettu näin. Ajatus sen takana kantaa silti: pelaajasi eivät usein menetä palloa siksi, että tekniikka kartiolla olisi heikko, vaan siksi, etteivät he pelissä tunnista, milloin tuota tekniikkaa pitää käyttää.

Tätä päätöksenteon osaa tuskin opitaan drillillä, vaan ennen kaikkea sillä, mitä liikuntatieteilijät kutsuvat nimellä Game-Based Learning, pelin kautta oppiminen: pelaaja kohtaa yhä uudelleen samankaltaisia pelitilanteita, jotka hänen on ratkaistava itse. Seuraavat viisi menetelmää kertovat, miltä se käytännössä näyttää.

Menetelmä 1: Pienemmät kentät, enemmän pallokosketuksia

Horst Wein, joka työskenteli pitkään Espanjan jalkapalloliiton koulutuskeskuksessa ja kehitti neljään maaliin pelattavan minijalkapallon, perusteli asiaa jo varhain luvuilla. Kirjassaan Spielintelligenz im Fußball hän lainaa vertailua FC Porton jalkapallokoulusta: samoilla pelaajilla 7v7-pelissä syntyi 92 prosenttia enemmän pallokosketuksia kuin 11v11-pelissä (Carvalho ja Pacheco, 1990). Saksan liitto (DFB) päätyy mallilaskelmassaan vielä suurempaan eroon 3v3- ja 7v7-pelin välillä.

Pallotapahtumat pelaajaa kohden 32 minuutin tehokkaassa peliajassa

Saksan liiton (DFB) mallilaskelma 32 minuutin tehokkaalle peliajalle: 3v3-muunnelmat verrattuna 7v7-muunnelmiin. Kyse on laskelmasta eikä mittauksesta, mutta suunta on selvä: mitä vähemmän pelaajia kentällä, sitä useammin jokainen lapsi on pallossa.

507v72003v3

DFB-Kompetenzteam, esitys ”Trainingsphilosophie Deutschland” (2024), kalvo ”Anzahl der Aktionen im Laufe der Jugend”.

Miksi tämä on niin tärkeää? Jokainen pallokosketus on yksi havainnoinnin ja päätöksenteon toisto. Lahjakkuuden kehittäminen vaatii näitä toistoja, ja niitä syntyy ennen kaikkea ahtailla kentillä. Sitä, mitä lahjakkuus ylipäätään on ja miten se syntyy, käsittelee tarkemmin oppaamme lahjakkuuden kehittämisestä. Wein tiivistää asian yhteen virkkeeseen: ”Lahjakkuus kehittyy, kun monet pelaajat kohtaavat toistuvasti pienellä kentällä, kun taas iso kenttä väsyttää luovan, pirteän ja kekseliään pelaajan.”

Palloliiton pelimuodot kasvavat lasten mukana kaudella 2026 näin:

  • 6-vuotiaat ja nuoremmat: 4v4 (tai 3v3), kenttä 30 × 20 m
  • 7–9-vuotiaat: 5v5, kenttä 40 × 30 m
  • 10–11-vuotiaat: 8v8, kenttä 63 × 45 m
  • 12-vuotiaat: 5v5 tai 8v8
  • 13-vuotiaat: 8v8 tai 11v11
  • 14-vuotiaat ja vanhemmat: enintään 11v11, kenttä 100 × 60 m
  • Kaudesta 2027 alkaen: 7-vuotiaat ja nuoremmat 3v3 (tai 4v4), 8-, 9- ja 10-vuotiaat 5v5, 11-, 12- ja 13-vuotiaat 8v8 ja 14-vuotiaista alkaen 11v11

Saksan liitto (DFB) porrastaa toisin. Sen pelimuodot ovat 6–11-vuotiaille sitovia kaudesta 2024/25 alkaen ja 12–13-vuotiaille suosituksia: 6–7-vuotiaat pelaavat 2v2 tai 3v3 neljään pienmaaliin ilman maalivahtia, 8–9-vuotiaat 3v3 neljään pienmaaliin, 4v4 tai 5v5, 10–11-vuotiaat 4v4–7v7 ja 12–13-vuotiaat aluejärjestön mukaan 7v7, 8v8 tai 9v9 rangaistusalueelta rangaistusalueelle. 11v11 alkaa 14-vuotiaista. Funino, 3v3 neljään pienmaaliin, on näistä vain yksi muoto; DFB itse luettelee väärinkäsitykseksi sen, että 11-vuotiaisiin asti pelattaisiin enää pelkkää Funinoa. 7v7 ja 9v9 ovat saksalaisia pelimuotoja; Suomessa niiden paikalla pelataan 5v5 ja 8v8.

Pelimuodot ikäluokittain

Näin kenttä kasvaa lasten mukana: Palloliiton pelimuodot kaudella 2026 ja suositeltavat kenttäkoot

6-v. ja nuoremmat4v4 (3v3)30 × 20 m7–9-vuotiaat5v540 × 30 m10–11-vuotiaat8v863 × 45 m14-v. ja vanhemmat11v11100 × 60 m

Lähde: Palloliiton Kaikki Pelaa -säännöt, pelimuodot ja suositeltavat kenttäkoot. 12-vuotiaat pelaavat 5v5 tai 8v8 ja 13-vuotiaat 8v8 tai 11v11; niiden kenttäkokoa ei tässä esitetä, joten ne puuttuvat kuvasta. Kaudesta 2027 alkaen 5v5 on 8-, 9- ja 10-vuotiaiden ja 8v8 11-, 12- ja 13-vuotiaiden pelimuoto.

Sinun tiistaisi kannalta tämä tarkoittaa: jos lapsia on 12, et pelauta yhtä 6v6-peliä kahteen maaliin vaan kahta rinnakkaista 3v3-peliä, joissa kummassakin on neljä pienmaalia tai kartiomaalia. Tarvitset kuusitoista kartiota tavallista enemmän, ja jokainen lapsi on paljon useammin pallossa. Sen, miten sama tasaisen peliajan ajatus siirretään kauden aikana isommille kentille, 8v8- ja 11v11-peleihin, ilman että vaihtopenkistä tulee syy lopettaa, kertoo artikkeli peliajan jakamisesta tasapuolisesti.

Vanhemmat ja isommat lapset esittävät usein vastaväitteen: ”Mutta mehän halutaan pelata niin kuin ammattilaiset!” Vastaus: ammattilaisetkin harjoittelevat paljon pienissä muodoissa, esimerkiksi pallonhallintapeleissä kuten 4v2, 5v3 tai 6v3 ajan ja tilan paineessa. Helmut Schulte, vuonna 2006 Schalke 04:n junioreiden koordinaattori, kirjoitti tästä: ”Kun sen sijaan pelataan 3v3 ahtaassa tilassa ja tarvittaessa myös valmennetaan, lapset oppivat toimimaan luovasti ja ’ovelasti’.”

Menetelmä 2: Herättele, älä ohjeista

Toinen suuntaus on menetelmistä vaikein, koska se ei muuta harjoitusta vaan valmentajan itsensä. Horst Wein tiivistää sen kolmeen sanaan: ”Herättele, älä ohjeista.” Kun lapset pelaavat, puhut vähemmän ja kysyt enemmän. Se kuulostaa helpolta, mutta useimmille valmentajille se on vaikein muutos.

Daniel Memmert ja Stefan König kuvaavat tämän vuonna 2011 kirjan luvussa yhtenä neljästä menetelmällisestä periaatteesta ja kutsuvat sitä nimellä Deliberate Coaching. Ydinajatus: lapset eivät saa valmentajalta vihjeitä, jotka kaventavat heidän tarkkaavaisuuttaan. He lainaavat tässä heidelbergiläistä liikuntatieteilijää Klaus Rothia: liian aikaisin annetut taktiset ”lukuohjeet” johtavat kaventuneeseen havainnointiin.

Sen, kuinka voimakas vaikutus voi olla, Memmert mittasi Philip Furleyn kanssa kokeissa. Nuorten piti käsipallon päätöksentekotestissä nimetä paras ratkaisu, vapaa pelikaveri, ja samalla tarkkailla omaa vastustajaansa. 45 prosenttia ei maininnut vapaata pelikaveria (Memmert ja Furley, 2007). Taktisten ohjeiden lisääminen voi kaventaa katsetta. Aikuisista koripalloilijoista noin 40 prosenttia ei jatkotutkimuksessa huomannut täysin vapaata pelikaveria (Furley ja kumppanit, 2010). Valmentajan huudot, kuten ”Pelaa oikealta!”, voivat kaventaa katsetta niin, että lapsi ei huomaa avointa keskustaa.

Seuraavassa harjoituksessasi se tarkoittaa käytännössä:

  1. Vihellä peli käyntiin, kerro sääntö ja ole sitten hiljaa. Kun lapset pelaavat, sinä tarkkailet. Et puhu.
  2. Pelin päätyttyä esität kysymyksen, et ohjetta. Esimerkiksi: ”Mitä siinä tilanteessa takana vasemmalla olisi oikeastaan voinut tehdä?” tai ”Missä pelikaverisi olisi voinut olla vapaana?”
  3. Odotat lapsen vastausta. Vaikka siihen menisi kaksikymmentä sekuntia. Juuri tämä ajatteluprosessi on se, mitä oikeastaan halusit harjoittaa.

Hyvä testi itsellesi: pyydä seuraavassa harjoituksessa jotakuta laskemaan, kuinka monta kertaa puhut yhden pelimuodon aikana. Kokemuksemme mukaan tämän muutoksen alussa oleva valmentaja pääsee helposti kahteenkymmeneen tai kolmeenkymmeneen puuttumiseen pelimuotoa kohden. Tavoitteemme: alle viisi.

Menetelmä 3: Monta lajia varhaisen erikoistumisen sijaan

Monen seuran hyvää tarkoittava, kunnianhimoinen refleksi on tämä: jos lapsi on lahjakas, hänen pitää jo varhain pelata pelkkää jalkapalloa. Tutkimusnäyttö ei puolla sitä selvästi, ja yksi pieni tutkimus antaa varoituksen.

Daniel Memmert ja Klaus Roth julkaisivat vuonna 2007 kenttätutkimuksen, joka kesti 15 kuukautta ja jossa oli mukana 135 noin seitsemänvuotiasta lasta. He vertasivat lajirajat ylittävästi harjoitelleita ryhmiä ryhmiin, jotka harjoittelivat vain käsipalloa, jalkapalloa tai maahockeyta, sekä verrokkiryhmään. Mittarina oli taktinen luovuus. Lajirajat ylittävistä ryhmistä tuli yleisesti luovempia, lajikohtaisista ryhmistä ennen kaikkea omassa lajissaan. Kokonaisuutena tutkijat eivät löytäneet eroa lähestymistapojen välillä; vain jalkapalloryhmä menestyi lähes kaikissa luovuusarvoissa paremmin. Heidän johtopäätöksensä: lajirajat ylittävä malli on lupaava vaihtoehto lajikohtaiselle harjoittelulle.

Pieni uusiseelantilainen tutkimus vertasi 20:tä noin 16-vuotiasta poikaa, joista yksitoista oli erikoistunut ja yhdeksän harjoitteli monipuolisesti (Zoellner ja kumppanit, 2026). Tulos suunnanmuutostestissä:

  • Erikoistuneet pelaajat: 9 prosentin puoliero
  • Monipuolisesti harjoitelleet pelaajat: 4 prosentin puoliero (p = 0,01)

Sprintissä ja suunnanmuutoksessa erikoistuneet pelaajat eivät olleet nopeampia, mutta heidän suunnanmuutostekniikkansa oli parempi. Suuremman puolieron tutkijat yhdistävät suurempaan loukkaantumisriskiin. Loukkaantumisia he eivät kuitenkaan mitanneet, ja otos on pieni.

Käytännön näkemys sopii tähän, vaikka se ei perustu omaan mittaukseen: UEFA:n rahoittamassa haastattelututkimuksessa 17 saksalaisten ja englantilaisten akatemioiden junioripäällikköä nimeää englantilaisen järjestelmän suurimmaksi heikkoudeksi sen, että nuoria pelaajia ammattimaistetaan liian varhain (Mueller ja kumppanit, 2025).

Seuran arjessa tämä ei tarkoita, että 12–13-vuotiaasi tarvitsisivat lisäksi käsipalloharjoituksia. Se tarkoittaa:

  • Salli muut lajit jalkapallon rinnalla. Uinti, yleisurheilu ja koripallo koulun jälkeen eivät ole kilpailijoita vaan täydennystä.
  • Tuo itse välillä muita liikkumisen muotoja alkulämmittelyyn: heitto- ja laukauskisoja, käsin pelattavia pallopelejä keskiviivan yli, polttopalloa harjoituksen kuntopäätökseksi.
  • Vältä ympärivuotista jalkapallo-ohjelmaa. Suosittelemme 4–6 viikon kesätaukoa.

Menetelmä 4: Kuusi perustaktiikkaa punaisena lankana

Vapaaehtoisvalmentajan tuttu ongelma: joka viikko pitää etsiä uusi harjoitus, selata nettiä, käydä läpi harjoitussovelluksia ja istua maanantai-iltana turhautuneena tyhjän harjoitussuunnitelman edessä. Memmert ja König tarjoavat ulospääsyn: kuusi palloilulajeille yhteistä perustaktiikkaa. Lapsilla ne selittivät tutkimuksissa puolet pelisuoritusten eroista jalkapallossa, käsipallossa ja maahockeyssa.

Kuusi perustaktiikkaa:

  1. Maalia kohti eteneminen: valitset hetken ja paikan maalintekoyritykselle
  2. Pallon vieminen lähemmäs maalia: viet pallon hyökkäys- tai viimeistelyalueelle syötöllä, kuljetuksella tai haltuunotolla liikkeestä
  3. Yhteispeli: pelaat pallon nopeasti ja tilanteeseen sopivasti pelikaverille
  4. Aukkojen hyödyntäminen: tunnistat välit ja käytät niitä syöttöihin tai juoksuihin
  5. Vastustajan häirinnän kiertäminen: säilytät pallonhallinnan kaksinkamppailussa
  6. Ylivoiman luominen: tarjoudut ja suuntaat pelisi niin, että joukkue saa edun

Opetuksellinen idea: muutaman viikon ajan keskityt yhteen perustaktiikkaan. Kausisuunnitelmasi saa siitä selkeän rakenteen, eikä sinun tarvitse aloittaa joka viikko tyhjästä. Kolme viikkoa peräkkäin ”ylivoiman luomista” eri pelimuodoilla, sitten kolme viikkoa ”aukkojen hyödyntämistä” ja niin edelleen.

Konkreettinen pelimuotoesimerkki ”ylivoiman luomiseen” Memmertin ja Königin kirjan luvusta:

Kielletty alue. Kaksi neljän pelaajan joukkuetta. Kentän keskelle merkitään kartioilla 4 × 4 metrin alue. Kummankin joukkueen tavoite: kymmenen jalalla tehtyä kosketusta joukkueen kesken ilman, että toinen joukkue koskee palloon. Kukaan pelaaja ei saa pelata palloa tai ottaa sitä haltuun merkityllä alueella. Jos niin käy, pallo siirtyy vastustajalle.

Mitä peli opettaa: keskusta on suljettu. Pallollisen joukkueen on siksi käytettävä alueen ympärillä olevaa tilaa ja tarjouduttava niin, että syötöt alueen ympäri onnistuvat. Joka yrittää jääräpäisesti pelata keskeltä, menettää pallon. Juuri tätä perustaktiikka ”ylivoiman luominen” tarkoittaa: etu hankitaan tarjoutumalla ja suuntautumalla.

Muunnelma kentän mukaan: lisää pelaajia joukkueisiin, pidennä aluetta tai kiellä palloa koskemasta alueeseen lainkaan, ei edes vieriessään sen läpi.

Menetelmä 5: Futsal talven salipelin tilalle

Saksassa moni seura pelaa talvella salissa yhä sisäjalkapalloa laidat mukana. Liittojen hallikilpailuissa siellä pätee kuitenkin futsal: DFB:n futsalsäännöt määräävät kaikki junioreiden hallikilpailut piiritasolta liittotasolle pelattaviksi ilman laitoja ja futsalpallolla. Saksalainen valmentaja, joka harjoittelee yhä laitoja vasten, harjoittelee siis oman hallisarjansa ohi. Tarkista siksi myös oman alueesi hallisarjan säännöt.

Futsalissa on toiset säännöt:

  • Rajaviivat laitojen sijaan (pallon voi pelata rajan yli)
  • Pienempi ja vähemmän pomppiva pallo (DFB:n mukaan koko 3 nuorimmille ja kevyt koko 4 10–13-vuotiaille; osa Saksan alueliitoista poikkeaa tästä)
  • Neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti (DFB:n lasten hallikilpailuissa 11-vuotiaisiin asti iän mukaan 2v2–4v4 ilman maalivahtia, vain 4v4-pelissä kahteen maaliin maalivahti on mahdollinen; 10–11-vuotiaat saavat pelata myös 5v5 maalivahdin kanssa)
  • Lentävät vaihdot (milloin tahansa, ilman erotuomarin lupaa)
  • Aikuisilla 2 × 20 min tehokasta peliaikaa, junioreilla lyhyemmät ottelut

Menetelmällisesti tapahtuu juuri se, mitä haluat: jokaisella pelaajalla on paljon vastuuta, kukaan ei voi piiloutua laidan taakse, ja syötöt ja haltuunotot on tehtävä tarkasti paineen alla. UEFA:n Futsal-EM 2026 -turnauksen virallisessa ohjelmassa Andrés Iniesta sanoo futsalista: ”Futsal opettaa ajattelemaan nopeasti, liikkumaan pienessä tilassa ja olemaan luova. Se pysyy mukanasi koko uran.” Cristiano Ronaldo muistelee samassa ohjelmassa: ”Lapsuudessani Portugalissa pelasimme pelkkää futsalia.”

José Hierro Venancio López, UEFA:n Futsal Advisory Groupin johtaja, selitti asian UEFA:n valmentajajulkaisussa The Technician maaliskuussa 2026 näin: ”Futsal auttaa nuoria jalkapalloilijoita, koska 5v5-pelissä kosket palloon koko ajan ja ajattelet koko ajan. Kun pelaat 11v11, et välillä koske palloon yhtä usein.” Samassa numerossa UEFA esittelee uuden Futsal Advisory Groupinsa. Sen on määrä tukea kansallisia liittoja futsalvalmentajakoulutuksen rakentamisessa ja edistää futsalia myös nuorten pelaajien jalkapallokoulutuksessa. Saksan López mainitsee erikseen hyvänä esimerkkinä: DFB on hänen mukaansa tehnyt kymmenen vuotta määrätietoista työtä futsalin parissa ja edistyy askel kerrallaan.

Seuran seuraavaa salikautta varten:

  • Merkitse rajaviiva teipillä salin seinän viereen (metrin väli riittää)
  • Ota mukaan futsalpallo (noin 15–25 euroa; DFB:n mukaan koko 3 9-vuotiaisiin asti, sen jälkeen koko 4)
  • Pelaa hallisarjasi pelimuotoa lentävin vaihdoin; Saksassa se on 11-vuotiaisiin asti iän mukaan 2v2–5v5, 12-vuotiaista alkaen 5v5 FIFAn futsalsäännöin. Kun 11-vuotiaita tai nuorempia lapsia on 20: kaksi kenttää, kummallakin 4v4, ja jokaisella joukkueella yksi vaihtopelaaja.

Muuta ei tarvita, jotta salivuoro muuttuu laitapelistä peliälyn harjoitukseksi. Kunkin ikäluokan säännöt, kuuden viikon ohjelman ja viisi harjoitusta halliin löydät futsalin käytännön oppaasta juniorivalmentajille.

Näin otat menetelmät käyttöön ensi viikosta alkaen

Jos otat kaikki viisi menetelmää käyttöön kerralla, harjoituksesta tulee sekava ja hukkaat itsesi. Realistinen suunnitelma seuraaviksi kuudeksi viikoksi:

  1. Seuraava harjoitus (menetelmä 1): Pelauta lopussa yhden ison pelin sijaan kaksi rinnakkaista 3v3-peliä pienmaaleilla tai kartiomaaleilla. Et tarvitse muuta kuin kuusitoista ylimääräistä kartiota.
  2. Kahden viikon päästä (menetelmä 2): Vedä kokonainen harjoitus ilman taktista korjaamista. Vain säännöt ja aloitus, sitten tarkkailet ja esität pelin päätyttyä yhden kysymyksen. Pyydä apuvalmentajaa laskemaan, kuinka monta kertaa puutut peliin.
  3. Neljän viikon päästä (menetelmä 4): Ota yksi Memmertin kuudesta perustaktiikasta (esimerkiksi ”aukkojen hyödyntäminen”) punaiseksi langaksi kolmeksi viikoksi peräkkäin ja muuntele sitä eri pelimuodoilla.

Jos käytössäsi on AreaCopan kaltainen työkalu, voit viedä uudet menetelmät suoraan seuran kesäturnaukseen tai pieneen cupiin sen sijaan, että näkisit ne vain harjoituksissa. Kilpailu on rehellisin palaute siitä, onko menetelmä mennyt lapsille perille. Kun 3v3-peleillä harjoitellut pelaajasi kesäturnauksessa yhtäkkiä näkee vapaat pelikaverit, tiedät olevasi oikealla tiellä.

Suunnittele seuran seuraava turnausMaksutta ja ilman rekisteröitymistä

Lähteet

Liitot

  • Deutscher Fußball-Bund, Kompetenzteam (2024): Trainingsphilosophie Deutschland, esitys. assets.dfb.de. Mallilaskelma 32 minuutin tehokkaalle peliajalle: noin 200 pallotapahtumaa pelaajaa kohden 3v3-muunnelmissa ja 50 7v7-muunnelmissa; ”paras harjoituskerta”, jossa kaksi 30 minuutin pelijaksoa, vähintään kahdesti viikossa.
  • Deutscher Fußball-Bund (2026): Wettbewerbsformen im Kinderfußball, vihkonen, tilanne 03/2026 (ensimmäinen versio 09/2024). assets.dfb.de. 6–11-vuotiaiden pelimuodot, sitovia kaudesta 2024/2025 alkaen: 2v2 tai 3v3 6–7-vuotiaille, 3v3–5v5 8–9-vuotiaille, 4v4–7v7 10–11-vuotiaille.
  • Deutscher Fußball-Bund: Jugendordnung, liite IV. Osa 1: lasten jalkapallon periaate ”Erlebnis vor Ergebnis” (elämys ennen tulosta); osa 2: suositus 12–13-vuotiaille: 7v7 tai 9v9 (rangaistusalueelta rangaistusalueelle) tai 8v8.
  • Deutscher Fußball-Bund: Futsal-Ordnung, § 38 (tilanne 1.7.2026). Kaikki junioreiden hallikilpailut piiritasolta DFB:n tasolle ilman laitoja ja futsalpallolla, 5v5 maalivahdin kanssa 12–13-vuotiaista alkaen, 10–11-vuotiailla valinnaisesti.
  • Deutscher Fußball-Bund: Kinderfußball: Irrtümer. dfb.de. ”Funino” on vain pieni osa uutta lasten jalkapalloa.
  • Suomen Palloliitto: Kaikki Pelaa -säännöt, pelimuodot ja suositeltavat kenttäkoot. Pelimuodot ja kenttäkoot kaudella 2026.
  • Suomen Palloliitto (16.12.2025): Muutoksia lapsuus- ja nuoruusvaiheen pelimuotoihin, uutinen. Pelimuotojen ikärajat kaudesta 2027 alkaen.
  • UEFA (maaliskuu 2026): The Technician: A Blueprint for Success (Futsal EURO 2026). José Venancio Lópezin sitaatti (”if you play 5 vs 5 you always touch the ball and you are always thinking”), uuden UEFA Futsal Advisory Groupin esittely, Espanja ja Portugali yli 40 vuotta futsalin parissa, kiitos DFB:n futsaltyölle.
  • UEFA (2026): UEFA Futsal EURO 2026, virallinen turnausohjelma. Andrés Iniestan (”Futsal teaches you to think quickly, move in small spaces and be creative”) ja Cristiano Ronaldon (”During my childhood in Portugal, all we played was futsal”) sitaatit.
  • Mueller, J., Küchle, A., Kübel, T. (2025): Developing Elite Footballers Across Europe: A Comparative Study of German and English Youth Development Philosophies. UEFA Research Grant Final Report. uefaacademy.com. Haastattelut 17 junioripäällikön kanssa; englantilaisen järjestelmän suurin heikkous: nuorten pelaajien liian varhainen ammattimaistaminen.

Kirjat ja ammattilehdet

  • Wein, H. (2004): Entwicklung der Spielintelligenz im Fußball. Institut für Jugendfußball, ISBN 3-927570-60-5. ”Mit Spielen stimulieren statt mit Übungen instruieren”; väite ilman aineistoa, että yli puolet pallonmenetyksistä johtuu väärästä päätöksestä.
  • Wein, H. (2006): Mehr Spielintelligenz! fußballtraining 5+6/2006, Philippka. Helmut Schulten (Schalke 04, Weinin kaksipäiväinen työpaja valmennustiimille) ja Matthias Lochmannin (Mainz 05, alle 15-vuotiaat Weinin mukaan vuoden 2005 alusta) kommentit.
  • Wein, H. (2012): Spielintelligenz im Fußball: kindgemäß trainieren, 2. painos, Meyer & Meyer, luku 3. Vertailu FC Porton jalkapallokoulusta (Carvalho ja Pacheco, 1990): 7v7-pelissä 92 prosenttia enemmän pallokosketuksia kuin 11v11-pelissä.
  • Memmert, D., König, S. (2011): Zur Vermittlung einer allgemeinen Spielfähigkeit im Sportspiel. Teoksessa S. König, D. Memmert, K. Moosmann (toim.), Das große Buch der Sportspiele. Limpert. dshs-koeln.de. Kuusi perustaktiikkaa (lapsilla 50 prosenttia pelisuorituksen varianssista), neljä menetelmällistä periaatetta, joihin Deliberate Coaching kuuluu, pelimuoto ”Verbotene Zone” (kielletty alue).

Tutkimukset

  • Memmert, D., Roth, K. (2007): The effects of non-specific and specific concepts on tactical creativity in team ball sports. Journal of Sports Sciences 25(12), 1423–1432. doi:10.1080/02640410601129755. 135 lasta, 15 kuukautta: kokonaisuutena ei eroa lähestymistapojen välillä, jalkapalloryhmä edellä lähes kaikissa luovuusarvoissa; lajirajat ylittävä harjoittelu lupaavana vaihtoehtona.
  • Memmert, D., Furley, P. (2007): ”I spy with my little eye!”: Breadth of attention, inattentional blindness, and tactical decision making in team sports. Journal of Sport & Exercise Psychology 29(3), 365–381. doi:10.1123/jsep.29.3.365. Taktisten ohjeiden lisääminen kaventaa katsetta; 45 prosenttia nuorista ei maininnut vapaata pelikaveria.
  • Furley, P., Memmert, D., Heller, C. (2010): The dark side of visual awareness in sport: Inattentional blindness in a real-world basketball task. Attention, Perception & Psychophysics 72(5), 1327–1337. doi:10.3758/APP.72.5.1327. Noin 40 prosenttia aikuisista koripalloilijoista ei huomannut täysin vapaata pelikaveria.
  • Zoellner, A., Read, P., Whatman, C., Sheerin, K. (2026): Does specialisation impact sprint and change of direction performance in youth football players? International Journal of Strength and Conditioning 6(1). doi:10.47206/ijsc.v6i1.457. 20 noin 16-vuotiasta junioria: erikoistuneet eivät nopeampia, mutta puoliero suunnanmuutoksessa 9 eikä 4 prosenttia.

Usein kysytyt kysymykset

Minkä ikäisten kanssa syöttöjonoista kannattaa luopua?
Kiinteää ikärajaa ei ole. Horst Wein neuvoo haastamaan lapset peleillä sen sijaan, että heitä opetetaan harjoitteilla, koska drilli ei opeta, milloin ja missä tekniikkaa kannattaa käyttää. Korvaa pitkät jonot siksi mahdollisimman aikaisin pienpeleillä, esimerkiksi 3v3-pelillä neljään pienmaaliin. Niissä lapset syöttävät useammin ja oikean vastustajan paineessa.
Riittääkö yksi harjoitus viikossa peliälyn kehittämiseen?
Saksan liitto (DFB) suosittelee vähintään kahta harjoitusta viikossa, ja sen ”paras harjoituskerta” sisältää kaksi 30 minuutin pelijaksoa. Meidän nyrkkisääntömme: kolme pelimuotoa harjoitusta kohden ja kolmen viikon välein uusi Memmertin perustaktiikka painopisteeksi. Jos harjoituksia on kaksi viikossa, toisen kerran voi omistaa kokonaan kilpailunomaisille peleille.
Mitä futsaliin siirtyminen talviharjoittelussa käytännössä maksaa?
Futsalpallo maksaa noin 15–25 euroa. Saksan liiton (DFB) futsalsäännöt määräävät 10–13-vuotiaille kevyen koon 4 pallon ja nuoremmille koon 3. Rajaviivan merkitset teipillä. Kahteen maaliin pelattaessa salin 3 × 2 metrin käsipallomaalit riittävät 8-vuotiaista alkaen; neljään maaliin ja nuorimmilla on määrätty pienet maalit. Saksassa junioreiden hallikilpailut pelataan joka tapauksessa futsalsäännöillä.
Seurani odottaa, että 12–13-vuotiaiden joukkue voittaa sarjansa. Miten perustelen vanhemmille, että annan lasten pelata?
Aloita säännöstä: Palloliiton Kaikki Pelaa -sääntöjen mukaan 11-vuotiailla ja nuoremmilla ei lasketa sarjapisteitä eikä julkaista sarjataulukoita; 9-vuotiaille ja nuoremmille sääntö on sitova, ja 10-vuotiaista alkaen yksittäisessä turnauksessa voi pelata sijoituksista. Saksan liitto (DFB) kirjaa periaatteisiinsa ”elämys ennen tulosta”. Mainz 05 suuntasi alle 15-vuotiaiden joukkueensa Horst Weinin mukaan jo 2005, ja Schalke 04 kutsui hänet pitämään työpajan junioreiden valmentajilleen. Pienpeleissä lapset ovat useammin pallossa ja tekevät enemmän päätöksiä.
Montako pelaajaa pienpelissä pitäisi olla?
Otteluiden pelimuodot määrää Palloliitto: kaudella 2026 kuusivuotiaat ja nuoremmat pelaavat 4v4 tai 3v3, 7–9-vuotiaat 5v5 ja 10–11-vuotiaat 8v8, ja kaudesta 2027 alkaen ikärajat nousevat vuodella. Harjoituksissa pätee: mitä vähemmän pelaajia yhdellä kentällä, sitä useammin jokainen lapsi on pallossa. Jos lapsia on paljon, pelaa mieluummin kahdella kentällä rinnakkain kuin yhdellä isolla.