Toimintanopeus jalkapallossa on havainnon, ratkaisun ja suorituksen ketju paineen alla. Sitä harjoitellaan kuudella säätimellä, jotka ohjaavat harjoituksen vaikeustasoa: aika, tarkkuus, peräkkäisyys, samanaikaisuus, vaihtelu ja kuormitus.
On tiistai-ilta, harjoitus on käynnissä, ja se on liian helppo. Pelaajasi syöttelevät toisilleen, kukaan ei menetä palloa, kenenkään ei tarvitse ajatella. Teet siitä siis vaikeamman.
Ja miten sen teet? Lisäät kaksi minuuttia. Siirrät harjoituksen treenin loppuun, kun kaikki ovat jo poikki. Vaadit lisää toistoja, lisää vauhtia, lisää juoksua.
Lisäaika, lisätoistot ja väsymys kääntävät kaikki samaa säädintä, kuormituspainetta. Se on yksi kuudesta mahdollisesta säätimestä, se tarkoittaa ennen kaikkea fyysistä väsymystä, ja lasten kanssa annat sen olla.
Tämä artikkeli ei anna uusia harjoituksia. Se antaa kuusi akselia, joilla voit ohjata jokaisen jo käyttämäsi harjoituksen vaikeustasoa tarkasti. Ja se näyttää kahden konkreettisen harjoitteen avulla, miltä se käytännössä näyttää.
Toimintanopeus ei ole nopeutta
Toimintanopeus kuvaa sitä, kuinka nopeasti pelaaja hahmottaa tilanteen, tekee ratkaisun ja suorittaa sopivan tekniikan ennen kuin vastustaja ehtii väliin. Paine sisältyy jo tekniikan määritelmään. Bisanz ja Gerisch laskevat jalkapallotekniikaksi vain liikkeet, jotka onnistuvat ”ajan, tilan ja vastustajan paineen alla, tarkasti ja päämäärätietoisesti”.
Tämän määritelmän mukaan tekniikka ilman painetta ei vielä ole jalkapallotekniikkaa vaan liike. Ja siksi pelaaja voi juosta 30 metriä nopeammin kuin kukaan muu ja tarvita silti jokaisessa pelitilanteessa kaksi kosketusta liikaa.
Se, kuinka paljon fyysistä nopeutta ylipäätään voi juniori-iässä harjoittaa, on oma kysymyksensä. Vastaus on arkisempi kuin useimmat odottavat, ja se löytyy artikkelista nopeusharjoittelu juniorijalkapallossa. Tässä on kyse toisesta puolikkaasta: siitä, mitä havainnon ja suorituksen välissä tapahtuu. Miten pelaajat katsovat ympärilleen ennen haltuunottoa, kertoo artikkeli pallonhallinnasta, ja mitä silmien ja reaktion harjoittelu todistetusti tuo, artikkeli neuroatletiikasta.
Juuri havainnon ja suorituksen välissä ketju katkeaa monilla pelaajilla. Kuvan, jonka moni valmentaja tuntee, kuvaa Wiener (2019) koordinaatioharjoittelua käsittelevässä pro gradu -tutkielmassaan Grazin yliopistossa: harjoituksessa pelaaja ottaa syötön siististi haltuun ja pelaa sen tarkasti eteenpäin. Ottelussa, vastustajan paineessa, sama syöttö on yleensä enää karkeasti koordinoitu. Sama liike, sama pelaaja, toinen lopputulos. Jalka ei ole muuttunut, vaan paine.
Kuusi painetekijää
Liikkeeseen voi kohdistua kuudenlaista painetta, näin ne erottavat Weineck, Memmert ja Uhing jalkapallon koordinaatioharjoittelua käsittelevässä kirjassaan. Ne eivät ole harjoituksia eivätkä harjoitusmenetelmä. Ne ovat säätimiä.
| Säädin | Mitä se vaatii | Näin käännät sitä kovemmalle | Esimerkki pelistä |
|---|---|---|---|
| Aikapaine | Tekniikka on suoritettava nopeammin, ennen kuin vastustaja hyökkää päälle. | Sekuntiraja, lyhyemmät matkat, ahtaampi alue, vastustaja lähemmäs. | Syötön on lähdettävä ennen kuin vastustajan keskikentän pohjapelaaja sulkee linjan. |
| Tarkkuuspaine | Suorituksen on oltava tarkempi. | Pienemmät kohteet, kapeammat maalit, kohdealueet kohdepelaajien sijaan. | Pystysyöttö puolustajien väliin eikä vain jonnekin eteenpäin. |
| Peräkkäisyyspaine | Useita tehtäviä peräkkäin, ilman taukoa välissä. | Rakenna toimintaketjuja: haltuunotto, kuljetus, pelin kääntö, viimeistely. | Pallonriisto, pelin kääntö, juoksu rangaistusalueelle, keskityksen viimeistely. |
| Samanaikaisuuspaine | Useita tehtäviä yhtä aikaa. | Kaksi palloa, huuto ja pallonkuljetus yhtä aikaa, katse kahteen merkinantajaan. | Kuljeta palloa, tarkkaile vastustajaa, huuda pelikaverille, annostele syöttö. |
| Vaihtelupaine | Olosuhteet muuttuvat, ja pelaajan on sopeuduttava. | Muuta sääntöjä kesken harjoituksen, kastele kenttä, leikkaa nurmi lyhyemmäksi, vaihda taktista tehtävää. | Vastustaja siirtyy matalasta blokista korkeaan prässiin. |
| Kuormituspaine | Tekniikan on kestettävä fyysisen ja henkisen väsymyksen alla. | Harjoitus treenin loppuun, enemmän toistoja, esikuormitus. | Ottelun loppuhetket, kun jalat alkavat painaa. |
Huomautus laskutavasta, koska muuten se tulee jossain keskustelussa vastaan: kaikkialla niitä ei ole kuusi. Lähteestä riippuen painetekijöitä on viisi tai kuusi, harjoituskokoelmissa myös enemmän. Esimerkiksi Niefergall yhdistää useat samanaikaiset tehtävät yhdeksi monimutkaisuuspaineeksi ja puhuu vaihtelun sijaan tilannepaineesta. Jako on makuasia, säätimet sen takana eivät ole. Kun olet kerran oppinut erottamaan ne toisistaan, tunnistat ne, oli päälle liimattu mikä nimilappu tahansa.
Aika ja vaihtelu ovat jalkapallossa kärjessä
Kuusi säädintä on kuusi mahdollisuutta, ja aluksi se on liikaa. Hyvä uutinen: jalkapallossa niillä ei ole sama paino. Rothin mukaan kaksi on etualalla, aikapaine ja vaihtelupaine, ja kumpaakin voi säätää vaivatta.
Aikapaineen kohdalla se on helppo ymmärtää. Peli on vuosikymmenten aikana nopeutunut: MM-finaaleissa vuodesta 1966 vuoteen 2010 pallo liikkui 15 prosenttia nopeammin ja syöttöjä tuli 35 prosenttia enemmän, kuten Wallace ja Norton laskivat. Perustekniikoiden on siis oltava valmiina aiemmin. Kun vastustaja alkaa hyökätä päälle, kello käy.
Vaihtelupaine on näistä kahdesta se aliarvostettu. Se tarkoittaa, että olosuhteet muuttuvat pelissä jatkuvasti ja pelaajan on sopeuduttava. Vastustaja puolustaa ensimmäisellä puoliajalla matalalla ja prässää tauon jälkeen korkealta. Kenttä oli alkuvihellyksen aikaan kuiva, ja sateen jälkeen pallo liukuu yhtäkkiä läpi.
Yksi käytännön seuraus ei maksa mitään: vaihda alustaa. Harjoitelkaa tänään nurmella, ensi viikolla tekonurmella, talvella hallissa, kesällä hiekalla. Jokainen alusta antaa pallolle eri vauhdin ja jalalle eri pidon. Jos toista kenttää ei ole, kastele nykyinen tai anna nurmen kasvaa pidemmäksi. Ei välineitä, ei rakentamista, ei yhtään lisäminuuttia. Muutat olosuhdetta, jossa joka tapauksessa harjoitellaan.
Yksinkertaisin muunnelma tästä on säännön muuttaminen kesken harjoituksen. Viiden minuutin jälkeen käännät syöttösuunnan. Seuraavien viiden jälkeen syötöt taaksepäin on kielletty. Harjoitus pysyy samana, mutta pään on joka kerta järjestettävä asiat uudelleen.
Miksi väsymys on väärä säädin aloittaa
Kuormituspaine tarkoittaa, että pelaaja on kovan fyysisen ja henkisen rasituksen alla ja joutuu silti ratkaisemaan koordinaatioltaan vaativia tehtäviä. Ottelun loppuhetket ovat malliesimerkki: jalat painavat, tappioasema ahdistaa, ja pallo on silti käsiteltävä siististi.
Se on todellinen vaatimus, eikä ammattilaisjalkapalloa voi ajatella ilman sitä. Lapsille ja nuorille pätee jokin muu: yleisessä koordinaatioharjoittelussa kuormituspaine jätetään heidän kohdallaan huomiotta, näin Wiener (2019) tiivistää Rothin pohjalta. Koskeeko se myös jalkapallokohtaisia harjoituksia, sitä tiivistys ei kerro. Tämä opas ei käytä sitä lapsilla lainkaan. Nuorten kohdalla se poikkeaa tästä tietoisesti ja ottaa kuormituspaineen jalkapallokohtaisiin harjoituksiin aikaisintaan 14-vuotiaista alkaen, ja vasta kun tekniikka toimii muiden säätimien alla. Tämä on meidän suosituksemme, ei kirjallisuuden vaatimus.
Syy ei ole hienotunteisuus. Väsymys osuu ennen kaikkea suoritukseen: Dambroz ja kollegat kävivät vuonna 2022 läpi kaksitoista tutkimusta ja havaitsivat, että syöttö, kuljetus ja laukaus kärsivät fyysisestä väsymyksestä, kun taas ratkaisuista ei syntynyt selvää kuvaa. Lisäksi on Branscheidtin ja kollegoiden (2019) laboratoriolöydös: aikuiset, jotka harjoittelivat uutta peukalon ja etusormen tarttumistehtävää väsyneellä kädellä, oppivat sen huonommin, ja ero näkyi vielä seuraavana päivänä ilman väsymystä. Voiko tämän siirtää sellaisenaan lapsiin jalkapallokentällä, on avoinna. Muut viisi säädintä vaikeuttavat harjoitusta ilman, että tekniikan täytyy taistella väsyneitä jalkoja vastaan.
Ja silti kuormituspaine on usein ensimmäinen säädin, jota käännetään. Se on ainoa, jota voi käyttää ajattelematta.
Kosketusrajoitus ei ole pelkkä ratkaisunteon säädin
On yksi vaikeuttamisen tapa, jonka moni valmentaja tuntee ja jota pidetään ratkaisunteon vaikeuttamisena. Se menee näin: ensin sallitaan kolme kosketusta, sitten kaksi, sitten yksi. Kuulostaa aikapaineelta. On myös aikapainetta, mutta ei pelkästään.
Rumpf ja kollegat kokosivat vuonna 2025 lyhyeen katsaukseen, mitä pienpelien kosketusrajoituksista on mitattu. Havainnot ovat epämukavia, ja niitä on kolme.
Ensiksi: kosketusrajoitukset lisäävät syöttöjen määrää, mutta myös epäonnistuneiden syöttöjen määrää; yhden kosketuksen rajoituksessa virheet ja pallonmenetykset kasvavat mukana, näin Rumpf ja kollegat tiivistävät. Coutinhon ja kollegoiden (2022) junioritutkimuksessa epäonnistuneita suorituksia oli ikäluokissa 9-vuotiaista 19-vuotiaisiin kaikkiaan enemmän, onnistuneita syöttöjä sen sijaan enemmän vain yksittäisissä ikäluokissa. Pelaajalta siis epäonnistuu enemmän; onnistuuko häneltä myös enemmän, vaihtelee ikäluokittain.
Toiseksi: nuoremmat pelaajat pärjäävät yhden kosketuksen rajoituksen kanssa ilmeisesti huonommin, minkä vuoksi Coutinho ja kollegat suosittelevat, että 9–13-vuotiaille sallitaan mieluummin kaksi kosketusta ja yhtä vaaditaan vasta vanhemmilta pelaajilta. Suositus perustuu yhteen tutkimukseen eikä ole mittaustulos, eikä siitä seuraa kiinteää ikärajaa.
Kolmanneksi, ja tästä tässä on kyse: aikuisilla kosketusrajoitukset nostavat sykettä ja sprinttien määrää, kertoo Rumpfin ja kollegoiden katsaus. Siellä ne ovat siis myös kuormituksen lisäämistä. Lapsilla ja nuorilla kuva on epäyhtenäinen: Rumpf ja kollegat mainitsevat yhden junioritutkimuksen, jossa rajoitus toi niin ikään enemmän ulkoista kuormitusta, ja kaksi, joissa juostu matka lyheni, niiden joukossa Coutinhon ja kollegoiden tutkimus 9–19-vuotiailla pelaajilla.
Portaat kolmesta kosketuksesta kahteen ja yhteen eivät siksi ole pelkkää ratkaisunteon vaikeuttamista. Aikuisilla ne ovat suurelta osin kuntoportaikko. Lapsilla ja nuorilla asia on avoin: tutkimukset eivät osoita yhtenäisesti suurempaa kuormitusta, ja Coutinhon ja kollegoiden tutkimuksessa pelaajat juoksivat jopa vähemmän. Varmasti siellä lisääntyivät vain epäonnistuneet suoritukset.
Se ei tarkoita, että kosketusrajoitukset olisivat kiellettyjä. Se tarkoittaa, että sinun on tiedettävä, mitä niillä teet. Vanhemmille ikäluokille ne ovat perusteltu työkalu. Noin 13-vuotiaisiin asti pysymme Coutinhon ja kollegoiden tavoin kahdessa kosketuksessa, ja jos haluat vaikeuttaa enemmän, tartu johonkin muista viidestä säätimestä.
Kuusi säädintä perusharjoituksessa
Ota harjoitus, jonka jo tunnet. Kaksi lähtökartiota, niiden välissä pieni ruutu, pelaaja juoksee ruutuun, pyytää syötön ja ottaa sen yhdellä liikkeellä mukaansa.
Perusmuoto: haltuunottoruutu
Kaksi lähtökartiota vastakkain, niiden välissä 3 × 3 metrin ruutu. Pelaaja juoksee ruutuun, pyytää syötön huutamalla ja ottaa sen yhdellä liikkeellä mukaansa eteenpäin.
Saksan jalkapalloliiton (DFB) 10–11-vuotiaille laatiman harjoituksen pohjalta.
Harjoite on peräisin Saksan jalkapalloliiton (DFB) harjoituksesta, joka on laadittu 10–11-vuotiaille. Perusmuodossa yksikään säädin ei ole nollan yläpuolella. Ei vastustajaa, ei rajoitusta, ei aikapainetta. Ja näin teet siitä vaikeamman vaihtamatta harjoitusta:
- Aikapaine: pelaajan on oltava ulkona ruudusta kahden sekunnin kuluessa ensimmäisestä kosketuksesta. Tai toinen pelaaja lähtee samaan aikaan vastakkaiselta kartiolta, ja molempien on väistettävä toisiaan ruudussa.
- Tarkkuuspaine: pelaaja ei vie palloa minne tahansa vaan merkitylle, metrin levyiselle alueelle. Ohi mennyt aloittaa alusta.
- Peräkkäisyyspaine: ruudun takana odottaa heti toinen tehtävä, ilman taukoa. Haltuunotto, pallon vienti mukana, ohitus, viimeistely. Neljä toimintoa yhdessä ketjussa.
- Samanaikaisuuspaine: syöttäjä huutaa syöttöhetkellä värin tai numeron, ja se ratkaisee, mihin suuntaan pallo viedään. Pelaajan on käsiteltävä pallo ja tulkittava samalla merkki.
- Vaihtelupaine: syöttö tulee välillä maata pitkin, välillä puolikorkeana, välillä vasemmalta, välillä oikealta, eikä pelaaja tiedä etukäteen, mikä on tulossa.
- Kuormituspaine: ennen haltuunottoa pelaaja juoksee kovan kierroksen. Juuri tämä on säädin, johon et 10–11-vuotiaiden kanssa koske.
Viisi tapaa vaikeuttaa, jotka eivät maksa mitään. Ja yksi, jonka jätät väliin.
Kuusi säädintä pelimuodossa
Rondo on juniorijalkapallon tunnetuimpia pelimuotoja, ja siinä käännetään usein täsmälleen kahta säädintä: pienempi alue, vähemmän kosketuksia. Molemmat kääntävät ennen kaikkea aikapainetta, ja kosketusrajoitus etenkin aikuisilla myös kuormituspainetta. Ainakin neljä akselia jää käyttämättä.
Perusmuoto: rondo 4v2
Neljä ulkopelaajaa suorakulmion laidoilla, kaksi keskellä prässää. Muoto, jonka jokainen pelaaja tuntee.
Tältä kaikki kuusi näyttävät tässä yhdessä muodossa:
- Aikapaine: pienennä aluetta. 10 × 10 metristä tulee 8 × 8. Keskellä olevat ehtivät nopeammin paikalle, ja ratkaisu on tehtävä aiemmin.
- Tarkkuuspaine: syöttö lasketaan vain, jos se tulee pelikaverin oikealle jalalle tai jos se kulkee kahden kartion välistä.
- Peräkkäisyyspaine: viiden onnistuneen syötön jälkeen joukkue siirtyy heti viereiseen toiseen rondoon, ilman katkoa.
- Samanaikaisuuspaine: peliin tulee toinen pallo. Nyt ulkopelaajien on pidettävä kahta palloa silmällä yhtä aikaa.
- Vaihtelupaine: kahden minuutin välein yksi sääntö muuttuu. Ensin saa pelata vain oikealla jalalla, sitten vain maata pitkin, sitten joka kolmannen syötön on mentävä ristiin alueen poikki.
- Kuormituspaine: rondo pelataan treenin lopussa loppupelin jälkeen. Lasten kanssa jälleen se säädin, jonka jätät tietoisesti rauhaan.
Lisää muunnelmia tästä perusmuodosta löydät artikkelista rondomuunnelmat alkulämmittelyyn. Ja jos käytössäsi on vain puolikas sali, sama periaate toimii ahtaassa tilassa: jalkapalloharjoittelu pienessä tilassa.
Diagnoosi ennen vaikeuttamista
Kuudesta säätimestä on vähän hyötyä niin kauan kuin käytät niitä tuntumalta. Varsinainen hyöty syntyy, kun ajattelet virheestä taaksepäin.
| Mitä näet kentän laidalta | Säädin, joka puuttuu |
|---|---|
| Tekniikka toimii harjoituksessa, ottelussa se hajoaa. | Aikapaine. Harjoitus oli liian hidas. |
| Syötöt menevät perille, mutta aina metrin liian pitkälle. | Tarkkuuspaine. |
| Ensimmäisen suorituksen jälkeen pelaaja seisoo ja katsoo. | Peräkkäisyyspaine. Hän ei ole koskaan harjoitellut ketjua. |
| Pelaaja ratkaisee tehtävän mutta ei näe samalla mitään muuta. | Samanaikaisuuspaine. |
| Heti kun vastustaja tekee jotain muuta kuin odotettiin, mikään ei toimi. | Vaihtelupaine. |
| Viimeisten kymmenen minuutin aikana kaikki hajoaa. | Kuormituspaine. Lapsilla ei lainkaan, suosituksemme mukaan aikaisintaan 14-vuotiaista. |
Diagnoositaulukko on varsinainen syy, miksi malli kannattaa. Se muuttaa epämääräisen havainnon (”he pelaavat liian hitaasti”) konkreettiseksi säätöruuviksi. Ja se estää yleisen virheen: harjoituksen, jonka ongelma on tarkkuus, tekemisen raskaammaksi.
Mikä kuuluu millekin iälle
Juniorijalkapallossa kaikki kuusi painetta vaikuttavat heikommin kuin ammattilaistasolla, ja ne kasvavat tason mukana, kuten Wiener koordinaatioharjoittelua käsittelevässä työssään tiivistää. Juuri siksi ne kuuluvat junioriharjoitteluun: ei siksi, että lapset jo hallitsisivat ne, vaan siksi, että he tutustuvat niihin vasta siellä. Seuraava jako on meidän suosituksemme, ei kirjallisuuden vaatimus.
9-vuotiaat ja nuoremmat. Aikapaine ja vaihtelupaine, leikin muotoon puettuina. Leikki-ikään, siis suunnilleen 7-vuotiaille ja nuoremmille, Weineck, Memmert ja Uhing suosittelevat: leikinomaisesti, ilman painetta ja hauskuus edellä, paljon yksinkertaisia ja vaihtelevia harjoituksia. Luemme sen suorituspaineeksi, emme kuuden säätimen menetelmälliseksi paineeksi. 8–9-vuotiaille se on edelleen hyvä mittapuu. Jos rajoitat kosketuksia, salli vähintään kaksi; Coutinho ja kollegat suosittelevat sitä 9–13-vuotiaille, nuorempia tutkimus ei tarkastellut. Ei kuormituspainetta.
10–13-vuotiaat. Mukaan tulevat tarkkuuspaine ja samanaikaisuuspaine. Lyhyet kahden tai neljän toiminnon ketjut, kuten yllä haltuunottoruudussa, onnistuvat jo tässä iässä. Myöhäisessä kouluiässä, noin 10–13-vuotiaana, reaktiota, rytmiä ja tasapainoa voi Weineckin, Memmertin ja Uhingin mukaan harjoittaa hyvin. Pysymme tässä kahdessa kosketuksessa yhden sijaan, kuten Coutinho ja kollegat suosittelevat. Edelleen ei kuormituspainetta.
14-vuotiaat ja vanhemmat. Suosituksemme mukaan mukaan tulevat nyt peräkkäisyyspaine pidemmissä ketjuissa, kosketusrajoitukset aina yhteen kosketukseen asti ja viimeisenä säätimenä kuormituspaine. Se kasvaa tasaisesti ammattilaistasolle asti, eikä peliä siellä voi enää ajatella ilman sitä, kirjoittaa Wiener (2019).
Kolme virhettä, jotka vievät tehon
Kaikkien säätimien kääntäminen yhtä aikaa. Jos kiristät samassa harjoituksessa aikaa, tarkkuutta ja samanaikaisuuspainetta, suoritus hajoaa. Pelaaja ei silloin opi toimimaan nopeammin vaan hätäilemään. Yksi säädin yhtä vaikeusporrasta kohti riittää.
Paineen lisääminen ennen kuin liike on hallussa. Meinelin ja Schnabelin mukaan tekniikan oppiminen kulkee kolmen vaiheen kautta: karkea koordinaatio, hieno koordinaatio ja vasta lopuksi vaihteleva käytettävyys. Vasta viimeisessä vaiheessa liikkeen saa varmasti esiin painetilanteissa. Jos lisäät aikapainetta jo karkeassa muodossa, valat virheen betoniin.
Harjoituksen vaikeuttaminen tietämättä, miksi. Tämä virhe sisältää kaikki muut. Se syntyy, koska sanalla ”vaikeampi” on monille vain yksi merkitys: raskaampi. Kun kuudella säätimellä on kuusi nimeä, merkityksiä on kuusi.
Kuuden säätimen kortti ladattavaksi
Kuusi säädintä, diagnoositaulukko ja ikäsuositukset tiiviisti tulostettavana PDF-tiedostona. Lisäksi tyhjä harjoitussuunnittelupohja: yksi rivi harjoitusta kohti, yksi säädin porrasta kohti ja sarake kysymykselle, toimiko se.
The Six-Dial CardSpeed of play: set the difficulty of every drill on purposeLataa PDFSuunnitelmasi seuraaville neljälle viikolle
Et tarvitse uutta harjoituskokoelmaa. Tarvitset toisenlaisen kysymyksen ennen jokaista harjoitusta.
Viikko 1: nimeä. Käy läpi kolme vakioharjoitustasi ja kirjoita ylös, mikä säädin kussakin on nollan yläpuolella. Usein tulos on: aikapaine ja kuormituspaine, ei muuta.
Viikko 2: diagnosoi. Ota ottelussa mukaan yksi ainoa kysymys: mihin kuudesta säätimestä joukkueeni kaatuu? Yllä oleva taulukko kertoo, mitä virhe tarkoittaa.
Viikko 3: käännä yhtä säädintä. Täsmälleen yhtä. Sama harjoitus, sama aika, yksi akseli ylöspäin. Ja katso, liikahtaako virhe.
Viikko 4: jätä kuormitussäädin tietoisesti rauhaan. Harjoitus tulee treenin alkuun, ei loppuun. Jos pelaajasi pelaavat sen jälkeen paremmin eivätkä huonommin, se puhuu väitteen puolesta.
Rehellisin toimintanopeuden testi on lopulta pieni seuran oma turnaus. Siellä kaikki kuusi painetta vaikuttavat yhtä aikaa, eikä kukaan kerro etukäteen, mikä niistä on vuorossa. AreaCopalla turnauksen otteluohjelma on valmis muutamassa minuutissa.
Luo oma turnaus ilmaiseksiMaksutta ja ilman rekisteröitymistäLähteet
Painetekijät ja koordinaatio-oppi
- Wiener, B. (2019): Koordinationstraining im Fußball, pro gradu -tutkielma, Grazin yliopisto, s. 61–65. Kuusi painetekijää Weineckin, Memmertin ja Uhingin (2012) mukaan, kentän kastelu ja nurmen pituus vaihtelupaineena; Rothin (2014) mukaan etualalla ovat aika- ja vaihtelupaine; Wienerin tiivistyksen mukaan kuormituspaine jätetään lasten ja nuorten yleisessä koordinaatioharjoittelussa huomiotta.
- Weineck, J., Memmert, D., Uhing, M. (2012), lainattu teoksessa Wiener, B. (2019): Koordinationstraining im Fußball, pro gradu -tutkielma, Grazin yliopisto, s. 52–53. Leikinomaisesti ja ilman painetta leikki-iässä; reaktio, rytmi ja tasapaino hyvin harjoitettavissa myöhäisessä kouluiässä.
- Meinel, K., Schnabel, G. (2007), lainattu teoksessa Wiener, B. (2019): Koordinationstraining im Fußball, pro gradu -tutkielma, Grazin yliopisto, s. 26–27. Karkea koordinaatio, hieno koordinaatio, vaihteleva käytettävyys; lisäksi Wienerin esimerkki syötöstä, joka onnistuu harjoituksessa ja vastustajan paineessa on enää karkeasti koordinoitu.
- Niefergall, A. (2010), lainattu teoksessa Petrovcic, C. (2018): Nachhaltiges Athletiktraining im Kinder- und Jugendfußball, pro gradu -tutkielma, Grazin yliopisto, s. 32–33. Viisi painetekijää, joukossa monimutkaisuus- ja tilannepaine.
- Bisanz, G., Gerisch, G. (2008), lainattu teoksessa Richter, T. (2018): Anforderungsprofil und Diagnostik von sportartspezifischen Leistungskomponenten im (Frauen-)Fußball, pro gradu -tutkielma, Wienin yliopisto, s. 30–31. Jalkapallotekniikka ”ajan, tilan ja vastustajan paineen alla, tarkasti ja päämäärätietoisesti”.
DFB (Saksan jalkapalloliitto)
- Deutscher Fußball-Bund: Trainingseinheit für E-Junioren: Zielorientiert an- und mitnehmen. 3 × 3 metrin haltuunottoruutu perusmuotona.
Tutkimukset
- Rumpf, M. C., Jäger, J., Altmann, S., Lochmann, M. (2025): Touch restriction during small-sided games in soccer. Frontiers in Sports and Active Living 7: 1705921. doi:10.3389/fspor.2025.1705921. Lyhyt katsaus: enemmän syöttöjä ja enemmän virhesyöttöjä; korkeampi syke ja enemmän sprinttejä etenkin aikuisilla.
- Coutinho, D., Gonçalves, B., Santos, S., Travassos, B., Folgado, H., Sampaio, J. (2022): Exploring how limiting the number of ball touches during small-sided games affects youth football players’ performance across different age groups. International Journal of Sports Science & Coaching 17(3), 545–557. doi:10.1177/17479541211037001. 9–19-vuotiaat: enemmän onnistuneita syöttöjä vain yksittäisissä ikäluokissa, enemmän epäonnistuneita suorituksia, lyhyempi juostu matka; kaksi kosketusta suositellaan 13-vuotiaisiin asti.
- Dambroz, F., Clemente, F. M., Teoldo, I. (2022): The effect of physical fatigue on the performance of soccer players: A systematic review. PLoS ONE 17(7): e0270099. doi:10.1371/journal.pone.0270099. Kaksitoista tutkimusta: syöttö, kuljetus ja laukaus kärsivät väsymyksestä, vaikutus ratkaisuihin on epäyhtenäinen.
- Branscheidt, M. et al. (2019): Fatigue induces long-lasting detrimental changes in motor-skill learning. eLife 8: e40578. doi:10.7554/eLife.40578. Laboratoriotutkimus aikuisilla: väsyneenä harjoitteleva oppii huonommin, myös seuraavana päivänä ilman väsymystä.
- Wallace, J. L., Norton, K. I. (2014): Evolution of World Cup soccer final games 1966–2010. Journal of Science and Medicine in Sport 17(2), 223–228. doi:10.1016/j.jsams.2013.03.016. Pallo 15 prosenttia nopeampi, syöttöjä 35 prosenttia enemmän.



